PÖLKINVUOREN NÄKÖALAPAIKKAA ON JOPA VERRATTU USEISIIN KANSALLISMAISEMIIN
87 m korkeusero ja metsäisen maiseman horisontti yli 40 kilometriin tekevät Pölkinvuoresta yhden Etelä-Suomen upeimmista luontokohteista. Avoinna 13.5.-31.10. ma-su 10-18. Huom. kuuluu sisäänpääsymaksuun.
PÖLKINVUORI ON MERKITTÄVÄ LUONTOKOHDE
Pölkinvuori on mahdollisesti ollut aikoinaan turvapaikka. Vaikkei se linnavuori olekaan, korkea jyrkänne ja lähde lähes huipulla ovat taanneet hyvän puolustuksen ja vesivarannon. Vaikka korkeutta onkin vain 163 m merenpinnasta, poikkeuksellinen metsäinen näkymä siintää silti yli 40 km:in. Tämä johtuu siitä, että olemme ensimmäinen korkea paikka Turun suuntaan, mikä mahdollistaa jopa Loimaan viljasiilojen näkyvyyden kaukoputkella kirpeänä pakkasaamuna, jolloin auerta ei ole. Jos noustaan dronella 22 m ylemmäs, näkyvyys on todella huima aina Vanajalle asti.
Jyrkänne jakaantuu kolmeen portaaseen ja päättyy alla virtaavaan Kokkojokeen. Korkeuseroa on peräti 84 m, mikä tekee Pölkinvuoresta yhden Etelä-Suomen korkeimmista jyrkänteistä. Vuorta kiertää luontopolkumme ja kalliotasanteelta voi nähdä alapuolisen jyrkänteen. Tasanne on lämmin, ja vaikka Urjala kuuluu kolmoskasvuvyöhykkeeseen, kallion suoja tuo suotuisat kasvuolosuhteet I-vyöhykkeenkin kasveille. Jääkauden loppuvaiheen Yoldiameren aallot ovat lyöneet kallioon 155 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla, ja Pölkinvuori on ollut silloin saari, minkä johdosta muutamia lämpöisen ajan reliikkikasveja löytyy Pölkinvuoren sisarkallion luonnosta. Näitä ovat esim. isot lehmukset, keltavuokot ja pähkinäpensaat.
Vielä muutamia satoja vuosia sitten vuoren alla oli järvi. Se on kuitenkin kuivunut joko luonnollisesti joen uoman muuttuessa tai sitten ihmisen toimesta. Tilakartat 1700-luvun lopulta eivät enää tunne asutusta, joten muutamat alueen rakennuspohjat ovat sitä vanhempia. Keskitasanteelta löytyy myös muinainen pelto, joka on ollut satoja vuosia metsän peitossa. Erikoisuutena vuoressa ovat myös rapakivijuonteet, jotka ovat suuria vesivarastoja ja lopulta pulppuavat alueen useista lähteistä. Erään vieraan tulkinta oli, että aikojen alussa nämä juonteet olivat vielä sulaa kivimateriaalia ja muuttuivat rapakiveksi aikojen saatossa. Oli kuinka oli, mielenkiintoisia ne ovat. Esim. koivu on sitonut juurensa juonteeseen ja kasvaa näin ollen suoraan kallioseinämästä. Vuorella kasvaa myös vanhoja mäntyjä. Niistä on tehty muutama koeporaus ja iäksi on saatu jopa yli 500 vuotta vanhoja petäjiä.
