Puistotapahtuma 2024

13.5. – n.15.6. Kukkasesonkitapahtuma TÄMÄ ON PAKKO NÄHDÄ -PUISTOTAPAHTUMA 2024

KÄYTYÄSI PAIKAN PÄÄLLÄ NIIN KEVÄTKUKKASIPULIPUISTON KUKINTAA ET UNOHDA

Puistomme aloittaa toukokuussa 2024 kymmenentensä kautensa.  Olemme jälleen istuttaneet lähes 52 000 uutta kukkasipulia, ja yhteismäärä alkaa lähestyä 300 000 kevätkukkasipulia.  Hieman jäi työ kesken syksyllä, kun talvi tulikin aikaisin ja osalta narsisseista jäi pintamaa pois. Onneksi on lunta. Kerron teille puiston keväisen tarinan. Tarinan eteneminen on vain harvoin näin selkeä. Nykyiset kevätsäät ovat oikukkaita, varhaisia lämpimiä jaksoja ja myöhäisiä kylmiä jaksoja. Nämä kaikki vaikuttavat kukintaan, eivätkä vuodet ole veljeksiä keskenään. Helle on pahinta, sitä emme toivo. Silloin kukinta on nopeaa ja haihtuvuus suurempaa kuin mitä ehdimme kastella. Olemme sijoittaneet sipulialueita nyt myös varjoisammille paikoille uuden Lempilammen rantaan. Näin teemme jatkossakin saadaksemme kukinta-aikaa pidemmäksi.

Kevään kukinta alkaa puistossa jo huhtikuulla. Ensimmäiseksi ilmestyvät pälvipaikkoihin talventähdet ja lumikellot, eikä aikaakaan, kun krookukset aukaisevat kukkansa yhdessä sinivuokkojen kanssa. Huhtikuun lopulla alkaa vihreää näkyä yhä enemmän. Valkovuokot ja kevättähdet aukaisevat kukkansa, ja ensimmäiset narsissit nostavat nuppunsa esiin. Kukinnan aloittavat keltaisten villeimmät lajikkeet ja pian sen jälkeen keltanarsissit, myös pääsiäisliljaksi/narsissiksi kutsutut, värjäävät rinteen keltaisina laikkuina. Kymmenet tuhannet hanhet lentävät aamuisin ruokailemaan ja iltaisin yöpymään järven kaislikon suojiin. Paikka muodostui levähdyspaikaksi muutamia vuosia sitten, ja joka kevät lintuja on yhä enemmän. Ne viettävät lähipelloilla toukokuulle ja nousevat kuin yhteistuumin auroihin suunnaten matkansa kohti arktista Jäämeren rannikkoa. Iltaisin huuhkajan kumea huhuilu kuuluu Pölkinvuorelta kotiimme saakka yhdessä lehtopöllön kimeän pesimä-äänen kanssa.

Kun koivu saa reippaan hiirenkorvan, on Pölkinvuoren puiston lähes 90 narsissilajikkeesta puolet kukassa. Osa on nupulla ja myöhäiset vasta pienenä piippana maan pinnalla. Aikaisempien tulppaanien punasävyiset kevätalut saavat vihreän värin. Vuokoista balkaninvuokko ja keltavuokko aloittavat kukintansa. Balkaninvuokko on kuin suuri sininen, vaaleanpunainen tai valkoinen valkovuokko. Valkovuokkoja ulkonäöltään paljon lähempänä ovat kuitenkin jo mainittu keltavuokko, hieman lilahtava hämyvuokko ja sininen metsävuokko. Punainen amerikanvuokko ja tarhakangasvuokot eroavat jo paljonkin meille tutuista vuokoista. Tutusta sinivuokostakin löytyy puistossa useita eri värivariaatioita valkoisesta eri sinisten kautta kirkkaanpunaiseen. Peipot ja rastaat tekevät jo pesiänsä, muutama rohkea pääskynen kieppuu taivaalla ja ikuinen kamppailu asumuksista kirjosiepon ja tiaisten välillä alkaa.

Yleensä toukokuun toisen viikon lopulla alkavat kukkia keskivarhaiset narsissit ja niiden kanssa aikaiset tulppaanit. Muita sipulikukkia ovat koiranhampaat sekä valkoiset kevättähdet.  Viimeisetkin krookukset ovat jo lakastuneet. Maisemaan on ilmestynyt perennan alkuja, jotka lopulta peittävät kuihtuvia sipulikukkia, kun kesä etenee. Etelänsatakieli on uusi tuttavuus alueella. Sen voimakas, kantava ääni kaikuu aamuisin ja illan taittuessa. Käki kukkuu kiihkeimmillään ja uunilinnun vaimea liverrys, kuin laiskan peipposen, kuuluu aluskasvillisuuden joukosta. Myös rautiainen on jokakeväinen Pölkinvuoren vieras. 

Siirryttäessä seuraavalle viikolle narsissien määrä on runsaimmillaan. Aikaisempi lajike jo kuihtuu, kun uusi alkaa kukkia. Tulppaanien määrä kasvaa päivä päivältä. Varsinaisen tulppaanisesongin aloittavat kalliorinteen tulppaanit. Vaikka ne ovatkin melkein vuoren huipulla, jaksavat ne kukoistaa vuodesta toiseen. Lämmin ja kuiva paikka ei riitä, oikea lajikevalinta on tärkein. Darwin-tulppaanit ovat kestäviä. Niillä onnistuu helposti koripuutarhurikin saamaan useamman vuoden iloa tulppaani-istutuksistaan.  Mitä pidemmälle jalostettu tulppaani on, sen varmemmin se on vain yhden tai kahden kevään kukkija.

Kolmannen ja neljännen viikon vaihtuessa helmihyasintit, sinililjat, keisarinpikarililjat ja esikot ilmestyvät tulppaani- ja narsissirinteeseen. Ja nähtävää riittää. Alhaalta kun katsoo hieman yli hehtaarin rinnettä, näkee vain eri värialueiden ihanan sekamelskan. Yhtä lajiketta istutetaan samalle alueelle satoja. Narsissialueet pysyvät väripuhtaina, mutta tulppaanialueet taantuvat, ja niiden päälle istutetaan narsisseja tai uusia tulppaaneja. Tällöin alueelta voi nousta useampiakin lajeja ja lajikkeita.

Neljäs kukintaviikko päättyy myöhäisten narsissien kukkimiseen. Silloin useat nunna- ja luostarinarsissit sekä tasetit lumoavat tuoksullaan. Tuoksun tuntee voimakkaimmin iltapuolella ja pilvisinä päivinä. Myöhäiset kerrotut tulppaanit avaavat vasta nuppujaan. Rentukat, varhaisimmat atsaleat, kirsikat ja luumut aukaisevat kukkansa. Vuokoista arovuokon valkoiset isot kukkaset heiluvat tuulessa, ja niiden juurella pikarililjojen salaperäinen kaunis kukinta jää monelta huomaamatta. Kesäkuun puolella espanjansinililjan siniset ja valkoiset kukat päättävät kevätsipulikukkien ajan.

VARAUKSET KANNATTAA TEHDÄ AJOISSA. MAALISKUUN ALUSSA ON JO PÄIVIÄ JOTKA OVAT JO TÄYNNÄ
Narsissilajikkeita on n. 90 ja ne jakautuu varhaisiin, keskivarhaisiin, keskimyöhäisiin ja myöhäisiin. Ajan jaksona ajatellen se on n. kuukausi
Tulppaani lajikkeita on ollut toista sataa. Ne eivät ole Darwinilaisia lukuunottanatta ole pitkäikäisiä. Kaudella 2023 odotettavissa on n.40-50 lajiketta. Myös tulppaaneissa on eri aikaan kukkivia toukokuun lopusta kesäkuun puoliväliin.
Vaikka kukkasipulit kasvavat meillä metsässä, se ei kotikonsteilla kovin hyvin onnistu. Meillä on siihen aivan oma salainen respti.
Jos haluat kestäsviä tulppaaneja valitse Darwinilaisia ja niistäkin parhaimat kantavat nimea Appeldoor.
Kerrottuja tulppaneja löytyy monta eri muotoa: ruusu-, pioni-, lumme-, papukaijatulppaaneja. Valitettavasti ne ovat lyhytikäisiä tai oikeastaan kesäkukkia.
Värimaailma on tulppaaneissa laaja.
Keväällä ensimmäisenä aukeavat kavitieteelliset pienet narsissit heti lumen sulamisen jälkeen. Varsinaisen kukinan aloittaa keltainen torvinarsissi.
Tässä hieman tunelmaa puistosta. Siihen kun lisää etelänsatakielen laulun, narsissien tuoksun, niiden hennon karvaisen pehemän terälehden kosketuksen ja hiirenkorvalla olevan koivun lehden sokerisen maun, niin
TÄMÄ ON ELÄMYS KAIKILLE AISTEILLE.