Liljat

Liljojen maan pitää olla ravinteikas, hyvin vettä läpäisevä (Ph 6-7), mutta luonnonliljoille kelpaa myös hapan maa, joten ne soveltuvat hyvin metsäpuutarhaan. Talvimärkyyttä sipulit eivät siedä. Keväällä sipuleiden alkukasvatus voidaan tehdä 50/50 -multahiekkaseoksessa n. 13 cm:n ruukuissa tai ne voidaan laittaa heti maan sulamisen jälkeen kasvupaikalleen noin 15-20 cm:n syvyyteen ja 30×30 cm:n välein. Turvetta liljat eivät siedä. Savimaalla vaaditaan ehdottomasti kohopenkki runsaalla hiekalla kevettynä. Käytä samaa lajiketta isona ryhmänä. Yleensä liljat tekevät nopeasti sivumukuloita ja kasvattavat jo muutamien vuosien päästä tiheän kasvuston, joka jaetaan syyskuun lopussa tai varhain keväällä. Joitakin lajeja voidaan lisätä myös siemenistä. Kolmas tapa liljojen lisäykseen on sipulin suomujen avulla tehtävä lisäys. Valikoiman lajit/lajikkeet menestyvät ainakin III-vyöhykkeellä, aremmista on maininta tiedoissa. Leikkokukkana vähintään 1/3 varresta täytyy jättää kasvamaan, jotta kukinta jatkuu, tällöinkin voi jäädä seuraavan vuoden kukinto kehittymättä. Tuholaisia ovat liljakukko, myyrät ja liljanvirustauti. Kukkoihin ei auta muu kuin jatkuva nyppiminen tai pyretriini-valmiste. Itse käytän myös ”syyspakkaskuorintaa”, jossa syksyn pakkasen kohmettama n. 3 cm:n vahvuinen pintakerros poistetaan levynä ja vaihdetaan tilalle lannoitettu kompostimulta. Virustaudin tullessa koko kasvusto on syytä hävittää ja polttaa, ettei tauti leviä muualle puutarhaan.

Näytetään kaikki 4 tulosta